| |
Tulevaisuuden tupakka ensimmäinen versio valmistunut 4.5.2005 päivitetty
22.5.2005 päivitetty 26.5.2005 päivitetty 3.6.2005 päivitetty
14.7.2005 päivitetty 5.8.2005 päivitetty 10.8.2005 päivitetty 20.6.2006 päivitetty
4.12.2007
Pyydän etukäteen anteeksi tämän kirjoituksen
lievää harrastelijamaisuutta, mutta toivon, että lukija pystyy näkemään
varsinaiset ideat täysin epätieteellisen ja mielipidekirjoituksenomaisen
ulkoasun läpi. Jos joku tupakkatehtailija saa tämän
tekstin kautta uusia toteuttamiskelpoisia ideoita, katson
onnistuneeni niin hyvin kuin tällaisen lyhyen kirjoitelman
puitteissa ylipäätään on mahdollista onnistua.
Tupakoinnin
aiheuttamat terveyshaitat ovat huomattava ongelma, joka vaatii
puuttumista. Ongelman ratkaisemisessa onkin jo tultu eteenpäin mainonnan
kieltämisen, nikotiinipurukumin, valistuksen ja vastaavien uudistusten
avulla. Miksei kukaan kuitenkaan ole käynyt käsiksi itse savukkeisiin?
Ajatellaanko että jos turvallisempia savukkeita keksittäisiin, tupakan
vaarallinen imago katoaisi? Tämä on outo pelko, sillä imagon
muuttuminenhan olisi tämänkaltaisen kehityksen myötä varsin perusteltua.
Jos tupakoitsijoiden määrä lisääntyisikin, kokonaistilanne tuskin olisi
nykytilannetta huonompi.
Tupakasta vuosien varrella hankittu
kokemus näyttäisi osoittavan, ettei kaikkiin voi vaikuttaa valistuksen ja
terveysvaroitusten avulla niin, etteivät he aloittaisi tupakoimista.
Lähitulevaisuudessa alalla tosin tultaneen ottamaan taas uusia
harppauksia, ehkäpä ravintoloiden tupakointikiellon ja kuvallisten
terveysvaroitusten muodossa. Haluan kuitenkin kiinnittää lukijan huomion
siihen, että vaikka tupakointi nykymuodossaan on erittäin haitallista,
savukkeen näköinen suussa pidettävä esine voisi teoriassa olla
terveysvaikutuksiltaan yhtä vähäinen kuin esimerkiksi kupillinen
kahvia.
Tupakan koko pointti on nikotiinissa.
Ilman nikotiinia ei ole tupakkaa. Nikotiini itsessään on ongelmallinen
aine ensisijaisesti siksi, että se aiheuttaa riippuvuutta. Nikotiinilla on
myös yhteys syöpään, mutta yhteys on vähemmän merkittävä kuin tupakan
muilla ainesosilla. Uusien tutkimusten valossa nikotiini saattaa olla
lääke Parkinsonin tautiin, Alzheimerin tautiin ja skitsofreniaan, joten
nikotiinilla voi olla hyviäkin käyttötarkoituksia.
Käytännössä nikotiiniin liittyy
kuitenkin suuri ongelma, sillä sen suosituin käyttötapa on tupakan
polttaminen.
Tupakkaan liittyy monenlaisia
ongelmia. Se sisältää tervaa ja häkää, raskasmetalleja ja muita
epäterveellisiä kemikaaleja, joista monet aiheuttavat syöpää. Osa näistä
kemikaaleista on lisätty tupakkaan maun tai säilyvyyden parantamiseksi tai
nikotiiniaddiktion vahvistamiseksi - tämä on kemikaalien haitallisuudesta
huolimatta laissa sallittua. Tupakan sisältämistä kemikaaleista vain
vähemmistö on haitallisia, onhan näitä kemikaaleja tuhansia.
Tupakkateollisuus on tyytynyt olemaan
iso ja paha. Sitä ei kiinnosta vähentää tupakan haitallisia vaikutuksia
terveyteen. Se on jo mustattu. Koska tupakkaa ei myöskään saa useissa
maissa mainostaa, terveydelle vähemmän haitallinen tupakka, jos tällainen
kehitettäisiin, tuskin edes löytäisi käyttäjäkuntaansa tehokkaasti.
Tupakan oma-aloitteinen markkinatalouden pelisääntöjen mukaan tapahtuva
tuotekehitys näyttää siis suurelta osin pysähtyneen.
On kuitenkin mahdollista että
nykytekniikalla voisi kehittää tavallisen savukkeen näköisen poltettavan
tuotteen, joka olisi paljon vähemmän myrkyllinen käyttäjälleen ja tämän
ympäristölle. Se saattaisi olla jopa vähemmän addiktoiva.
Yhteen savukkeeseen sisältyy enemmän
parametrejä kuin terveysvaroituksessa esiintyvät terva, nikotiini ja häkä.
Eräs niistä voidaan karkeasti ilmaista savukkesta syntyvän savun
pH-arvona. Savun pH-arvo vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti nikotiini
imeytyy ihmisen elimistöön kun tupakansavua hengitetään
keuhkoihin. Luonnostaan tupakansavu on lievästi hapanta. Tällöin
nikotiini imeytyy elimistöön melko hitaasti. Savun happamuutta
voidaan kuitenkin tiettyjen keinojen avulla vähentää, ja tällöin
nikotiinin imeytymisnopeus nousee. Se siis "kilahtaa päähän" nopeammin. En
nyt selitä tämän ilmiön taustalla olevia biokemiallisia syitä -
epäilijät käyköön läpi tekstin lopussa olevat linkit.
Entä
mitä väliä sillä on, kuinka nopeasti nikotiini imeytyy elimistöön tupakkaa
poltettaessa? Sillä on paljonkin väliä. Mitä nopeammin nikotiini imeytyy
tupakansavusta verenkiertoon, sitä voimakkaammalta sen vaikutukset
tuntuvat, ja sitä voimakkaammin nämä vaikutukset assosioituvat
ihmisen mielessä savukkeen kädessä pitämiseen ja savun imemiseen.
Lyhyesti sanottuna: mitä nopeammin nikotiini imeytyy käyttäjän
verenkiertoon, sitä voimakkaampi sen synnyttämästä psyykkisestä ja
fyysisestä addiktiosta tulee. Tämä on todistettu biologinen fakta, joka
pätee kaikkiin muihinkin riippuvuutta aiheuttaviin aineisiin. Se pätee
esimerkiksi heroiiniin, joka tunnetusti on suonensisäisesti käytettynä
enemmän addiktoivaa kuin piipussa poltettuna. Se myös selittää, miksi
nikotiinilaastareita, jotka vapauttavat nikotiinia elimistöön hyvin
hitaasti ja tasaisesti (toisin kuin savukkeet), voidaan käyttää
apuvälineinä nikotiiniaddiktion nujertamisessa.
Tupakansavun pH-arvoa voidaan nostaa
(eli vähentää savun happamuutta) lisäämällä tupakkaan esimerkiksi
ammoniakkia tai ureaa. Näin tupakan valmistajat myös tekevät, ja ovat
tehneet jo vuosikymmeniä. Itse asiassa eri tupakkavalmistajien
savukkeiden savujen pH-arvot vaihtelevat huomattavasti, eikä tätä ole
kunnolla dokumentoitu mihinkään. Tupakasta on siis myynnin parantamiseksi
tehty enemmän addiktoivaa, kuin mitä se luonnollisesti olisi. Onkin
sanottu että moderni savuke tekee nikotiinille saman, minkä crack tekee
kokaiinille.
Tupakkaa koskeva asennemuutos olisi
nyt paikallaan. Tupakointia pitäisi lähestyä neutraalisti ja ymmärtäen sen
sijaan, että se olisi vain epämääräisen inhon ja halveksunnan ällöttävä
kohde. Inho ja halveksunta ovat toki perusteltuja reaktioita, mutta niistä
ei seuraa riittävää käytännön hyötyä.
Tupakkaa itseään voi muuttaa. Näen
mielessäni muutamia enemmän tai vähemmän realistisia tapoja
tupakoinnin haittojen rajoittamiseksi.
1. Lisäaineiden karsiminen
Lisäaineiden karsiminen voisi
tapahtua joko lainsäädännön avulla tai tupakkayhtiöiden omista
aloitteista. Tupakka ilman ammoniakkia ja ureaa olisi vähemmän addiktoivaa
kuin moderni tupakka. Tällaisen tupakan polttamisesta luopuminen olisi
helpompaa, mikä voisi edesauttaa tupakoinnin kokonaismäärän vähenemistä,
joskin ehkä myös satunnaisen tupakoinnin lisääntymistä. Lisäaineiden
karsimista voisi edistää tekemällä savun pH-arvon ilmoittamisesta
terveysvaroituksessa pakollista. Myös muita kuin savun pH-arvoon
vaikuttavia lisäaineita voisi tapauskohtaisesti rajoittaa.
Lisäaineetonta tupakkaa onkin jo
markkinoilla. Ainakin sellaiset tupakkamerkit kuin American Spirit ja
Manitou ovat lisäaineettomia. Manitouta saa myös Suomesta, joskin
vain tupakka-alan erikoisliikkeistä, joita ei pienemmissä
kaupungeissa ole.
2. Synteettiset savukkeet
Tupakan viljely tuhoaa sademetsiä.
Mikäli savukkeet olisivat synteettisiä, tämä ongelma helpottuisi.
Synteettinen savuke voisi sisältää nikotinisoitua ja turvallisin
kemikaalein maustettua palavaa ainetta, esimerkiksi jonkinlaista paperia,
joko spiraalin muodossa tai rouheena. Tavanomaisen tupakan makua ei ehkä
voisi saavuttaa, mutta monia uudenlaisia makuja kylläkin. Savukkeen
sisältö voitaisiin optimoida mahdollisimman vähän tervaa ja häkää
palaessaan vapauttavaksi. En osaa sanoa, kuinka hyvin tässä voitaisiin
onnistua, mutta todennäköisesti tulos olisi parempi kuin tavanomaisen
tupakan kanssa. Synteettisten savukkeiden valmistaminen voisi myös olla
halvempaa.
3. Tupakan höyrystäminen
kuuman ilman tai kaasun
avulla
Äskettäin kehitettyjen Eclipse-savukkeiden käyttäjä ei polta
tupakkaa, vaan höyrystää sitä. Savuke koostuu lyhyestä ja melko
merkityksettömästä filtteristä, tupakan puruista sekä sytytyspäästä.
Savuke ei lyhene palaessaan. Kun sytytettyä savuketta imetään, kuumentunut
ilma virtaa sytytyspäästä purujen läpi ottaen mukaansa nikotiinia hieman
samalla tavalla, kuin kuuma vesi virtaa kahvinpurujen läpi synnyttäen
kahvia. Valmistaja väittää Eclipse-savukkeiden savusta, että se sisältää
enemmän häkää kuin tavallisten savukkeiden savu, mutta vähemmän monia
muita haitallisia aineita. Passiiviseen tupakointiin altistavaa savua
valmistaja väittää syntyvän oleellisesti vähemmän kuin tavallisia
savukkeita poltettaessa.
4. Tupakan höyrystämien kuuman
kiinteän aineen avulla Tupakkaa voitaisiin höyrystää myös
sellaisella tavalla, ettei tupakan polttaja altistuisi merkittävästi
minkäänlaisille savuille tai palamiskaasuille. Tämä voitaisiin toteuttaa
eräänlaisen kaksiosaisen piipun avulla. Piipun takaosa sisältäisi tilan
tupakalle tai muulle nikotiinia sisältävälle aineelle. Piipun etuosa
sisältäisi tilan jonkinlaiselle polttoainesauvalle. Etuosasta lähtisi
takaosaan lämpöputki, joka johtaisi palavan polttoainesauvan lämmön
nikotinisoidun aineen sekaan höyrystäen nikotiinin. Polttoainesauva
voitaisiin optimoida palamaan mahdollisimman puhtaasti, ja juuri niin
kauan kuin vaaditaan takaosassa olevan nikotinisoidun aineen nikotiinin
höyrystämiseen, minkä jälkeen se sammuisi itsestään. Polttamisen jälkeen
polttoainesauvan ja nikotinisoidun aineen jäänteet kaadetaan
tuhkakuppiin, ja piippu ladataan myöhemmin uudestaan.
Oikein toteutettuna tällainen piippu altistaisi tupakoijan hyvin harvalle
muulle aineelle kuin nikotiinille, ja vähentäisi myös tupakointiin
nykyisin liittyvää tulipaloriskiä. Saattaisi olla mahdollista käyttää
tavallista tupakkaa nikotinisoituna aineena, jolloin mitään uutta ainetta
ei tarvitsisi kehittää, ja aineen saatavuuskin olisi hyvä. Piipusta
voitaisiin luultavasti myös tehdä suuressa määrin tavallisen
savukkeen muotoinen. Pitäisin savukkeen muotoista
metallipinnoitteista hyörystävää piippua, jossa on muutama
tuuletusreikä, vähintään yhtä esteettisenä kuin tavallista
savuketta. Tietääkseni tällaista ratkaisua ei ole koskaan
edes kokeiltu, mitä pidän käsittämättömänä.
4. Uudet lisäaineet
Kun lisäaineiden
avulla on jo onnistuttu nopeuttamaan nikotiinin imeytymistä käyttäjän
verenkiertoon, mielessäni herää kysymys siitä voitaisiinko
toisenlaisilla lisäaineilla hidastaa nikotiinin imeytymistä. En ole
kuullut tällaista ideaa koskaan esitettävän, enkä ole biokemian
asiantuntija, mutta mahdollisuus on kiinnostava. Tällöin voitaisiin siis
kehittää tupakkaa, josta nikotiini imeytyisi verenkiertoon vielä
hitaammin kuin se imeytyy poltettaessa luonnollista, kemiallisesti
käsittelemätöntä tupakkaa.
Nämä ideat ovat yhdistettävissä.
Lisäaineeton tai hidastetusti imeytyvä, synteettinen, höyrystävä savuke
saattaisi olla oleellisesti nykyisiä savukkeita vähemmän terveydelle
haitallinen. Höyrystettäessä synteettistä tupakkaa itse "purujen" ei
tarvitsisi edes olla palavaa ainetta. Näillä kehitysaskeleilla voisi olla
paljon suurempi terveydellinen merkitys kuin "kevytsavukkeilla". Savukkeen
maun muuttuminen ei liene merkittävää, eikä pelkkä maku varmaankaan ole
syy tupakan polttamiselle, sillä tuskin oluttakaan kukaan joisi, ellei
siihen olisi mahdollista sisällyttää alkoholia. Koska mikään näistä
kolmesta edellämainitusta muutoksesta ei aivan oleellisesti muuttaisi
savukkeen ulkonäköä tai toimintaperiaatetta, nykyiset savukkeet voitaisiin
yhteisesti koordinoidun prosessin avulla korvata turvallisemmilla
savukkeilla jo parin vuoden sisällä, ainakin teoriassa.
Niistä tupakkafirmoista, jotka
nappaisivat näihin ajatuksiin kiinni, voisi tulla entistäkin rikkaampia.
50-luvulla oli kannattavaa tehdä tupakasta mahdollisimman addiktoivaa
myrkkyä, nykään voisi olla kannattavampaa tehdä tupakasta inhimillinen
tuote.
Pidän lisäaineiden karsimista
helpoimpana, varmimpana ja merkittävimpänä esittämistäni
edistysaskeleista. Parasta olisi jos tavoitteeseen päästäisiin
koordinoidun, useimmat teollisuusmaat kattavan projektin avulla. Tämä on
kuitenkin monesta syystä vaikeaa. Eräs syy on että useimmat tupakkayhtiöt
ovat Yhdysvaltalaisessa omistuksessa. Yhdysvalloissa tosin ollaan
kaupallisesti varsin innovatiivisia, mutta tupakkayhtiöillä on paljon
valtaa, liikeyritysten vapauksien rajoittamista ei välttämättä katsota
hyvällä, eikä kaikkia eettisiä kysymyksiäkään oteta kovin vakavasti.
Käytännössä projektin pitäisi siis alkaa pikemminkin esimerkiksi
yksittäisten uusien tupakkamerkkien vähitellen markkinoille tuomisella.
Tämä ei tarkoita, etteikö se voisi alkaa myös Yhdysvalloista.
Suurin ongelma tupakan kehittämisessä
on poliittinen. Aiemman epärehellisyyden vuoksi tupakkayhtiön
rehellisyyteen ja hyväntahtoisuuteen ei kukaan nykyisin usko. Sitä paitsi
tupakkayhtiöt toimivat markkinatalouden pelisäännöin, eikä niillä siksi
ole kiinnostustakaan ankaraan tuotekehittelyyn, ellei sen taloudellinen
kannattavuus ole erittäin todennäköistä. Valtioiden rahoittamat
tutkimuslaitokset puolestaan saattaisivat menettää rahoituksensa, jos ne
alkaisivat kehittää vähemmän vaarallista savuketta, sillä tämä voitaisiin
katsoa tupakoinnin tukemiseksi valtion rahoin.
Lähteitä ja luettavaa:
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2003-07/ohs-orp072403.php
- EurekAlert! kertoo tupakansavun pH-arvon vaikutuksesta
addiktioon.
http://www.library.ucsf.edu/tobacco/batco/html/12000/12073/
- Tutkimus nikotiinin lisäämisestä synteettisiin aineisiin (vanha,
1967).
http://www.eclipsescience.com -
Eclipse-savukkeet, lähteeseen kannattaa suhtautua kriittisesti.
http://www.eclipse.rjrt.com -
Eclipse-savukkeiden mainossivut, lähteeseen kannattaa suhtautua
kriittisesti.
http://tobaccofreekids.org/reports/eclipse/gc7report.pdf
- Tämän tutkimuksen mukaan Eclipse-savukkeet ovat myrkyllisempiä kuin
kevytsavukkeet. Tulokseen kuitenkin vaikuttaa se, että Eclipse-savukkeista
on kerätty kaksi kertaa enemmän savua kuin muista näytesavukkeista. Tätä
perustellaan sillä, että Eclipse palaa kauemmin. Tupakoitsijoiden tapoja
polttaa Eclipseä ei kuitenkaan ole tutkittu. Tutkimus ei myöskään osoita
tupakan höyrystämisen olevan periaatteessa väärä ratkaisu.
Huomautus 30.6.2008: Markkinoille on tullut tällainen tuote kuin Super Smoker.
www.tuukkavirtaperko.net |